torstai 9. lokakuuta 2014

Kosmonominalisoitua Laozia

Levottoman sielun keskittäminen,
syleilemään yhtä, siihen häviämättä, 

Elinvoiman kanavoiminen hengittäessä, 
niin, että se vaivattomasti tapahtuu.

Sielun,
mikä on,
yhteisesti jaettua
olemassaoloa 
soveltavaa ja kanavoivaa
henkisyyden kautta toteutuvaa
henkilökohtaisen olemassaolon,
kaikkien sen ainesosien,
poisrajaamatonta kokonaistilaa,
tätä koskevan,
peilimäisen ja silmänkaltaisen, 
kehittäminen ja puhdistaminen 
siinä tahriutumatta.

Ihmisten ohjaaminen
tuntemattomana pysyen.

Säilyminen rikkoutumatta 
käyttämällä lakkaamatta 
suurimman kokonaisuuden  
toteutumisen tapaan nähden 
myötämukaisen järjestyksen portteja. 

Ymmärtämällä
kaikilta puolin. 

Esille tuoden
erityisesti juuri omistamiseen tähtäämättä.

Onnistuen
ilman ohjelmanumeroksi haluamista. 

Tätä on kutsuttu 
myötämukaiseen taipumiseksi
kokonaisedun suhteen,
sen toteutumisen tapaan nähden,
erityisen laaja-alaisella
ja kertautumiseen asti ulottuvalla
tavalla.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.